Ethereum

Ethereumin protokollaa ehdotettiin vuoden 2013 lopulla, sen kehitys alkoi vuoden 2014 alussa, ja Ethereum julkaistiin 30. heinäkuuta 2015.

Ethereum on hajautettu lohkoketjuverkko, jonka avulla kehittäjät ja teknologiaharrastajat voivat luoda ja ottaa käyttöön älysopimuksia ja hajautettuja sovelluksia (dAppit). Toisin kuin Bitcoin, joka toimii pääasiassa digitaalisena valuuttana, Ethereum tarjoaa kehittäjille kehyksen sovellusten luomiseen niin, että ne toimivat sen lohkoketjussa muuttumattomina.

Ethereum toimii hajautettuna verkkona, joka toimii Ethereum Virtual Machinen (EVM) avulla. Ajattele EVM:ää maailmanlaajuisena hajautettuna tietokoneena, jonka avulla kehittäjät voivat suorittaa koodia suoraan lohkoketjussa.

Jokainen Ethereum-verkon toiminto, olipa kyse kryptovaluutan lähettämisestä tai älysopimuksen (lohkoketjuun koodatun, automaattisesti täytäntöönpantavan sopimuksen) käyttämisestä, vaatii laskentatehoa. Tämä työ mitataan gas-yksiköissä. Gas ei ole kiinteä valuutta, vaan yksikkö, joka ilmaisee, kuinka paljon työtä transaktion suorittaminen vaatii.

Käyttäjät maksavat tästä gasista maksun Etherinä (ETH), Ethereumin natiivina kryptovaluuttana. Maksu palkitsee validoijat (entiset louhijat) näiden transaktioiden käsittelystä ja vahvistamisesta, mikä pitää verkon turvallisena ja toimintakykyisenä. Mitä monimutkaisempi toiminto, sitä enemmän se kuluttaa gasia ja sitä korkeampi ETH-maksu on. Tämä ”gas”-järjestelmä toimii myös pelotteena haitalliselle toiminnalle, kuten verkon roskaamiselle, sillä tällaiset hyökkäykset tulisivat kohtuuttoman kalliiksi.

Ethereumin suunnitteluun sisältyy useita ominaisuuksia, jotka erottavat sen perinteisistä alustoista ja muista kryptovaluutoista:

• Älysopimukset: Ethereumissa kehittäjät voivat ottaa käyttöön ja luoda ohjelmoitavia sopimuksia, jotka suoritetaan automaattisesti tiettyjen ehtojen täyttyessä.
• Hajautetut sovellukset: Ethereumiin rakennetut dApp-sovellukset tarjoavat käyttäjille enemmän hallintaa ja läpinäkyvyyttä perinteisiin sovelluksiin verrattuna ja edistävät hajautettua internetiä.
• Token-standardit: Ethereum tukee useita token-standardeja, kuten ERC-20 ja ERC-721. Nämä standardit mahdollistavat vaihdettavien ja ei-vaihdettavien tokenien luomisen.
• Siirtyminen Proof-of-Stakeen: Ethereum 2.0 pyrkii parantamaan verkon skaalautuvuutta ja energiatehokkuutta siirtymällä Proof-of-Stake-konsensusmekanismiin.

Ethereumilla on monenlaisia käyttötarkoituksia:

• Hajautettu rahoitus (DeFi): Ethereum on DeFi-liikkeen selkäranka. Se mahdollistaa ketjussa tapahtuvat toiminnot, kuten varojen lainaamisen, lainaksi ottamisen ja kaupankäynnin ilman välikäsiä.
• Ei-vaihdettavat tokenit (NFT:t): Ethereumin lohkoketju mahdollistaa myös NFT:iden luomisen ja kaupankäynnin, jolloin taiteilijat ja sisällöntuottajat voivat tokenisoida taideteoksiaan.
• Todentaminen: Ethereumilla voi tokenisoida mitä tahansa aineellista, mikä mahdollistaa todentamisratkaisut tilanteissa, joissa omistajuus on todistettava. Tämä ominaisuus voi auttaa vähentämään petoksia ja huijauksia.
• Toimitusketjujen hallinta: Älysopimukset voivat parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä automatisoimalla prosesseja ja seuraamalla tavaroita.

Eduistaan huolimatta Ethereum kohtaa useita haasteita:

• Skaalautuvuus: Verkossa voi esiintyä ruuhkautumista suuren kysynnän aikana, mikä johtaa pidempiin transaktioaikoihin ja korkeampiin gas-maksuihin.
• Sääntely: Hallitukset selvittävät yhä, miten sitä ja sen sovelluksia tulisi säännellä, mikä voi vaikuttaa kasvuun, käyttöönottoon ja hintaan.
• Volatiliteetti: Sen hinta on erittäin volatiili, mikä voi aiheuttaa riskejä (mutta myös mahdollisuuksia) sijoittajille ja käyttäjille.